1. maaliskuuta 2019

Turkkia englannin sijaan?



9.2.2019


Saksassa elää suuri määrä maahan 60-luvulla vierastyövoimana, Gastarbeitereina, tulleita turkkilaisia. Ennen 60-lukua turkkilaisia oli Saksassa alle 1500, vuonna 1961 heitä tuli maahan yli 851 000. Vuodesta 1973 lähtien perheiden yhdistäminen toi maahan vielä noin 400 000 uutta turkkilaista. Vuoden 1980 jälkeen Saksaan saapui runsaasti turkkilaisia turvapaikanhakijoita, 150 000 - 200 000 henkeä.
Kaikki tämä tarkoittaa, että turkkilaiset ovat suurin ulkomaalaistaustaisten ryhmä Saksassa

Viimeisimpien virallisten laskelmien mukaan turkkilaistaustaisia henkilöitä eli henkilöitä, joilla joko on tai on ollut Turkin kansalaisuus tai joiden vanhemmista ainakin toisella on juuret Turkissa, on Saksassa 2 851 000. Heistä noin 1,5 miljoonalla on Turkin kansalaisuus. Eniten turkkilaisia asuu Nordrhein-Westfalenissa, liki 500 000 henkilöä. 

Ja nyt päästään siihen, miksi kaikki tämä alustus:

Nimenomaan Nordrhein-Westfalenin osavaltiosta kuuluu nyt kummia. Osavaltion hallituksen kouluministeriö ehdottaa, että englannin opetus lakkautettaisiin kokonaan peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokilta. Sen sijaan keskityttäisiin perustaitoihin eli lukemiseen, laskemiseen ja kirjoittamiseen. Englannin opetus alkaisi jatkossa kolmannelta luokalta.
NRW:ssa englantia on opetettu 1. vuosiluokalta vuodesta 2009 alkaen.

Keskustelu ja ehdotukset eivät jääneet tähän vaan jatkuivat sillä, että osavaltion kotouttamiskomitea puolestaan ehdotti, että englanti poistettaisiin peruskoulusta kokonaan ja korvattaisiin turkin opetuksella. 

Saksan opettajaliiton vastine on jyrkkä ei. Heidän näkemyksensä on, että ehdotus on kaikkea muuta kuin hyväksi integroitumiselle.

Mitään ei ole vielä päätetty. 

Myös meillä Suomessa pohdittiin viime vuonna tosissaan ruotsin korvaamista venäjän kielellä osassa peruskouluja - eri syistä tosin. Viidelle kaupungille myönnettin maaliskuussa 2018 vuoteen 2024 jatkuva kokeilulupa jonkin muun kuin ruotsin kielen opiskeluun syksyllä 2018 aloittavalta kuudennelta luokalta alkaen. Kesäkuuhun 2018 mennessä kaikki viisi kaupunkia olivat luopuneet kokeilusta. 

Kielipoliittisena koekaniinina olemisessa olisi ollut riskinsä.




Päivää, päivää!



1.2.2019

Tänään eri puolilla maailmaa vietetään maailman ääneenlukemisen päivää. Päivää on vietetty 10 vuoden ajan. Päivää viettävien maiden lista kasvaa tasaisesti: vuonna 2015 tärkeän asian puolesta kampanjoivia maita oli noin 80, tänä vuonna jo noin 180.

Meillä Suomessa kieliin ja kirjallisuuteen liittyvien teemapäivien tapahtumat ja tempaukset on järjestetty useimmiten ilon kautta. Kansainvälisten vuosipäivien listalta voi halutessaan poimia ja kahvitella vaikkapa seuraavat:


4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
21.2. Kansainvälinen äidinkielen päivä
21.3. Maailman runouden päivä
2.4. Kansainvälinen lastenkirjapäivä
23.4. Kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä
23.9. Viittomakielten päivä
26.9. Euroopan kielten päivä
30.9. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kaikkien kansainvälisten vuosipäivien listalla olevien teemapäivien takana on kuitenkin jonkinasteinen huoli - huoli lukutaidottomista aikuisista, huoli lapsista jotka eivät lue kirjoja, huoli kirjallisuuden tekijöiden elannosta, esimerkiksi.  

ja todella usein teemapäivien takana oleva totuus on lohduton. Kaikkien soisi lukevan listan

http://www.un.org/en/sections/observances/international-days/ 

tai

https://www.unric.org/fi/ykn-tapahtumakalenteri

ajatuksella läpi.

Varoitus herkille.





Tämä blogi unohtui pitkiksi ajoiksi. Kävi jopa niin, että unohdin alustan salasanan, enkä jaksanut ruveta selvittelemään asiaa ennen kuin ny...