23.10. – 29.10. Syyslomalla Helsingissä
Melko pian muuton jälkeen Suomen-lomalla.
Keskeneräisten asioiden hoitamista.
Teatteria, kavereita, ystäviä.
Keskeneräisten asioiden hoitamista.
Teatteria, kavereita, ystäviä.
Kirjamessut!
Messujen parasta antia ovat joka vuosi haastattelut. Tänä vuonna ehdin kuunnella suomennos-slamin, puolen tunnin mittaisen tilaisuuden, jossa Kersti Juva ja Juhani Lindholm keskustelivat kääntämästään tekstistä.
Juva ja Lindholm olivat etukäteen suomentaneet saman tekstikatkelman eli alun Paul Bowlesin novellista Call at Corazon (vuodelta 1946). Keskustelua luotsasi Kasper Salonen, joka niin ikään oli suomentanut saman katkelman.
Kukin luki ääneen oman käännöksensä, ja sitten keskusteltiin. Vertailtiin ja perusteltiin.
Sanomattakin on selvää, että käännökset eivät olleet samanlaisia.
Hyviä olivat, kaikki kolme.
Pisimpään viivyttiin tekstin tunnelmassa: uhkaava, jotakin pahaa ennakoiva sävy pitää saada välittymään lukijalle. Millä se onnistuisi parhaiten?
Lindholmin loppukaneetti jäi mieleen:
”Tällaiseen tilaisuuteen ei voi valita vaikeaa tekstiä – eikä yksikään käännös ole helppo!”
”Tällaiseen tilaisuuteen ei voi valita vaikeaa tekstiä – eikä yksikään käännös ole helppo!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti