Kuka muka faksaa?

18.10.2018

Kollegatapaamisen aika. Paikalla osin jo tuttua porukkaa, osin uutta. Ei näissä hirveästi väkeä käy. Tällä kerralla meitä oli 7.

Aiheita:

Tavoitettavuus. Yksi sanoo, että asiakkaat ovat tottuneet (vai hänkö totuttanut asiakkaansa?) siihen, että hänet tavoittaa lähes aina. Asiakkaat tietävät, että vastaus tulee aina erittäin lyhyellä viiveellä. Osa nyökyttelee, osa pyörittelee silmiään. Niin, tämä on yksinyrittäjän pulma. Jos et vastaa ajoissa, työ saattaa mennä toiselle. Mutta omasta jaksamisestakin pitäisi pitää huolta eikä olla tavoitettavissa 24/7. Milloin aikatauluista tuli –

muka – niin tiukkoja, että käännöstä edellytetään tuntien sisällä?

Toimeentulo. Tosiasia on, että kääntäjän ansioilla ei asuta Hampurin (tai Helsingin) parhaissa osoitteissa.

Moninainen työnkuva. Liittyy edelliseen. Useimmat toimivat sekä (virallisina) kääntäjinä että tulkkeina, minkä lisäksi suurimmalla osalla on myös opetustöitä. Yksi toimii jopa Relocation-edustajana. Hänellä on myös muutaman kuukauden ikäinen vauva hoidettavanaan...

Faksi. Tästä olivat kaikki yhtä mieltä: Kukaan ei ole käyttänyt faksia vuosikausiin. Ainoa taho, joka niitä vielä lähettää, on oikeuslaitos, joka saattaa ensin soitettuaan lähettää vahvistusfaksin tulevasta tulkkauskeikasta.
Tulostin sen sijaan on ehdoton: moni tekee oikolukumerkinnät laillani kaikkein mieluiten kynällä paperiin.