Gutenberg-museo

23.2.2019


Poika vietti viikonlopun Frankfurtissa rippikoulutapaamisen merkeissä, ja minä sain leikkiä sen aikaa turistia naapurikaupunki Mainzissa.

Tunnetuin mainzilainen taitaa olla Johannes Gutenberg. Kaupungista löytyy upea Gutenberg-museo, jossa vierähtää helposti tunteja. Omissa sektoreissaan esitellään kirjanpainokoneita ja erilaisia painotekniikoita, kirjasinlaattoja, paperin syntyä ja toinen toistaan kauniimpia painotuotteita.

Kiinnostavin sektori useimmille - meillekin, erilaisia väriaineita ja musteita esittelevän sektorin lisäksi - oli tietenkin aarrekammio.

On huimaava ajatus (samaa osastoa kuin taannoin Lutherin kanssa, https://etapaivahampurissa.blogspot.com/search?q=luther), että Gutenbergin 1400-luvun puolivälissä painama Raamattu lepää siinä silmien edessä, vieläpä kahtena kappaleena. Ja mikä vielä hämmentävämpää: kirjasta tunnetaan 48 säilynyttä kappaletta! Sitä on nähtävänä mm. Lontoossa, New Yorkissa, Berliinissä, Vatikaanivaltiossa, Moskovassa ja Kööpenhaminassa.

Yhdellä painetulla sivulla on kaksi palstaa, ja kullakin palstalla (ja sivulla) 42 riviä. Rivit on tasattu siististi sekä oikeasta että vasemmasta reunasta, niin että palstoista muodostuu ikään kuin laatikoita. Painokirjasimet on tehty muistuttamaan käsinkirjoitettua tekstiä, ja kokonaisuus on erittäin kaunis.

Gutenbergin Raamatun tekstinä on Hieronymuksen 4. vuosisadalla kääntämä latinankielinen Vulgata.

Painamisen jälkeen selvästikin käsin piirretyt kuvat ja koristellut kookkaat alkukirjaimet tuntuvat jollain tavoin "hellyttävän haparoivilta" ja tuovat tuon aikakauden ihmiset ja tekemiset yllättävän lähelle.