Fiksu veljenpoikani kysyi minulta äskettäin, miten se Pythagoraan lause taas menikään. Olikos se a2+ b2 = c2? (On se. Tiedän, googletin.)
"Öö… No tota…" vastasin. Siinä ihmetellessäni poika oli jo ratkaissut ongelmansa eikä enää tarvinnut apuani. Minä jäin miettimään. Herra Pythagoras on vanhoja tuttujani, sen tiedän
"Öö… No tota…" vastasin. Siinä ihmetellessäni poika oli jo ratkaissut ongelmansa eikä enää tarvinnut apuani. Minä jäin miettimään. Herra Pythagoras on vanhoja tuttujani, sen tiedänTietokoneen muistia voi järjestellä ja turhia ohjelmia poistaa. Voisipa pääkoppaakin jotenkin organisoida! Olisihan se kiva muistaa ihan olennaisiakin asioita sen sijaan, että päässä vilisee kaikenlaista ryönää, kuten yskänpastillimainoksen sanat 70-luvulta tai äitini vanhan Toyota Corollan rekisterinumero 80-luvulta.
Ehkä ei niin yllättäen omaan päähäni on jäänyt lähinnä monilta kieltenopettajilta saatuja tärkeitä oppeja, esimerkiksi se, että ruotsin 'kaka söker maka' on yhtä kuin 'kakku etsii puolisoa' (tai sitten ei).
Osaan myös lähteä Norjassa äkisti hammaspesulle: "Jeg må gå nå og pusse tennene!"
Latinakin sujuu: Sicilia est insula magna. Ibi est Aetna. Ecce vinea. Uvae sunt iucundae. Rimpsu on latinan alkeisoppikirjan ensimmäiseltä sivulta. Sillä ei latinan yo-kokeeseen mentäisi, minkä senkin joskus tein.
Kertausko se on opintojen äiti? Ehkä kannattaa jatkossakin kuulustella lasten läksyjä. Pian on alakoulu tuplattuna – tuota pikaa päästään Pythagoraaseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti