10.10.2017 Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
Työ valmistui kuin valmistuikin, lopulta jopa hieman etuajassa. Myöhäisinä iltayön
tunteina ja viikonloppuisinkin sitä tein, mutta tulihan sitä valmista.
Viimeinen vaihe, korjauslukeminen ja punakynän yliviivaustussin kanssa leikittely, on sikäli rankkaa, että tekstistä haluaisi jo päästää irti mutta toisaalta itsekriittinen minä haluaisi viilata tekstiä loputtomiin.
Oma tapani on, että viime metreillä printaan
koko pumaskan ja teen korjaukset käsin tulosteisiin. Luonto ei kiitä, mutta perinteiset kynä ja paperi ovat osoittautuneet pistämättömiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti